G—NEWS (DILI) —— Iha aplikasaun lei iha Timor-Leste, Komandu Polísia Nasionál Timor-Leste (PNTL), liuhosi Diresaun Servisu Investigasaun Kriminál (DSIK), hala’o hela nia mandatu judisiál bazeia ba mandadu hosi Tribunál Judisiáriu Primáriu Dili (TJPID), ho Númeru Kazu NUK, 0139/23.DINFT.
Mandadu ne’e haruka kaptura kondenadu ida ne’ebé identifika nu’udar FA hodi kumpre pena prizaun tinan hitu tanba violénsia seksuál hasoru menór ida.
Autoridade DSIK simu mandadu ofisiál hosi TJPID iha Segunda, 16 Fevereiru 2026, tuku 9:00 dadeer Oras Timor-Leste (OTL). Bazeia ba instrusaun ne’e, ekipa investigasaun buka tuir kedas kondenadu nia paradeiru.
Operasaun kapturasaun ne’e akontese iha área Likintai fibesi, iha aldeia Alekrin, suku Lahane-Orientál, postu administrativu Nain-Feto, munisípiu Dili.
Kapturasaun ne’e la’o lahó rezisténsia, no arguidu nia identidade hetan konfirmasaun rasik molok hetan detensaun.
Tuir nota imprensa ne’ebé G-NEWS asesu hosi fontes konfiavel, foin lalais ne’e katak, kazu ida-ne’e mosu hosi insidente ne’ebé akontese iha loron 28 fulan-Juñu tinan 2023, maizumenus tuku 1:40 loraik OTL, iha área Likintai, besik fasilidade edukativu Jardim Infantil Esperansa iha Munisipiu, Dili. Vítima iha kazu ne’e rejista ho naran TSSJ, labarik idade minoridade.
Bazeia ba rezultadu investigasaun no julgamentu, tribunál deklara arguidu provadu legalmente no konvinsentemente komete aktu sira ne’ebé hatuur iha Artigu 177 alínea (1) no (2) Kódigu Penál, ne’ebé regula krime violénsia seksuál hasoru labarik.
Provizaun ida-ne’e estipula katak sé de’it maka halo relasaun seksuál vajinal, anál, ka orál ho labarik ida ho idade menus hosi tinan 14 bele hetan kondenasaun entre tinan lima no ruanulu iha prizaun.
Entretantu, aktu seksuál seluk ne’ebé relevante hasoru labarik ho kategoria idade hanesan hetan kastigu prizaun tinan lima to’o sanulu resin lima. Tribunál kondena kondenadu ho pena prizaun tinan hitu, hodi kumpri iha prizaun Bekora.
Bazeia ba sertifikasaun ezekusaun sentensa ne’ebé fó sai iha loron 16 fulan-Fevereiru tinan 2026, tuku 9:20 dadeer OTL, ofisiál polísia sira ofisialmente entrega no lee mandadu detensaun ba kondenadu iha fatin kapturasaun nian.
Kopia dokumentu nian ida mós fornese ba kondenadu tuir prosedimentu kriminál ne’ebé aplikavel.
Implementasaun mandatu ida-ne’e reflete kompromisu hosi aplikasaun lei no instituisaun judisiál iha Timor-Leste atu garante protesaun ba labarik sira no garante katak desizaun tribunál implementa ho efetivu, ho profisionál, no tuir prinsípiu Estadu Direitu nian.
Liután, bazeia ba dokumentu ofisiál ne’ebé fó sai hosi Tribunál Distritál Dili, hasai Mandadu Detensaun hodi kumpre pena prizaun nu’udar parte integrante ba ezekusaun desizaun penál ba kazu Nú. 0139/23.DINFT. Dokumentu ida-ne’e iha forsa ezekutiva no sai hanesan baze legál ba ofisiál sira aplikasaun lei nian hodi detein kondenadu.
Mandadu ne’e estipula katak juis autorizadu fó sai instrusaun direta ba polísia hodi kaptura no transporta arguidu kondenadu ba fatin koresaun hodi kumpri pena prizaun tinan hitu, hanesan haktuir iha akordaun. Sentensa ne’e fó ba krime abuzu seksuál ba menór, ne’ebé klasifika nu’udar prosesu penál tuir Artigu 177 alínea (1) no (2) Kódigu Penál.
Provizaun administrativu iha mandadu ne’e mós fó sai detallu kona-ba prosedimentu atu implementa detensaun.
Primeiru, bainhira ezekuta, autoridade tenke fornese kópia orijinál ida hosi mandadu ba ema ne’ebé sujeita ba detensaun nu’udar forma notifikasaun ofisiál ida no atu garante transparénsia legál.
Segundu, oras no data detensaun nian tenke rejista formalmente no prova iha akta nu’udar parte ida husi responsabilizasaun prosesul.
Aleinde ne’e, dokumentu ne’e subliña obrigasaun atu notifika kedas juis karik kapturasaun ida envolve labarik ida, hodi garante protesaun ba direitu sujeitu legál nian tuir prinsípiu julgamentu justu no protesaun ba labarik. Provizaun ida-ne’e reflete padraun prudénsia iha sistema justisa kriminál no hametin koordenasaun entre ofisiál aplikasaun lei no autoridade judisiál.
Ho emisaun mandadu ida-ne’e, faze hotu hosi ezekusaun desizaun nian la’o iha enkuadramentu legál ida ne’ebé klaru, bele sukat, no dokumentadu, nune’e garante serteza legál no proteje direitu hosi parte hotu ne’ebé envolve iha prosesu justisa kriminál.

















loading="lazy" />