Loron Domin: Domin, Esperansa, no dezafiu iha loron 14 fulan-Fevereiru

Redasaun | Editor: Amito Qonusere Araújo

banner 120x600
491 Views

G—NEWS (REDASAUN) — Loron Domin nian, ka koñesidu hanesan Loron Valentine’s day, selebra kada loron 14 fulan-Fevereiru iha iha mundu. Maski nia orijen iha tradisaun osidentál sira ne’ebé asosiadu ho Saun Valentine, amlulik Romanu ida ne’ebé konsidera hanesan símbolu domin no afetu nian, signifikadu hosi selebrasaun ida-ne’e habelar maka’as.

Esensialmente, Loron Na’in-Feto nian maka momentu ida atu espresa sentimentu domin nian, tantu ba parseiru romántiku, belun sira, família, ka mezmu ba ita-nia an rasik. Dala barak ema fó kartaun saudasaun, ai-funan, xokolate, ka prezente kiʼik sira nuʼudar espresaun ba sira-nia domin.

banner 325x300

Maibé, iha realidade, selebrasaun ida-ne’e mós lori dimensaun emosionál no psikolójiku oioin ne’ebé kompleksu liu. Ba ema balun, Loron Valentine nian bele sai hanesan tempu ida atu hatudu sira nia domin ho nakloke, maibé ba ema seluk, ida-ne’e bele aumenta sentimentu mesak ka presaun sosiál, liuliu ba sira ne’ebé sente katak sira laiha parseiru ka labele moris tuir espetativa sira.

Kazu amostra

Iha kazu balu ne’ebé bele mosu iha loron 14 fulan-Fevereiru ne’ebé hatudu parte nakukun hosi selebrasaun ida-ne’e. Porezemplu, ema balu bele sente ansi ka estrese tebes kona-ba buka atensaun ka afetu iha loron ne’ebá. Sira bele envolve iha relasaun sira ne’ebé la saudavel ka risku atu hetan domin, no ida-ne’e bele hamosu violénsia ka manipulasaun emosionál.

Iha parte seluk, iha mós kazu sira kona-ba domin ne’ebé la hetan resposta, iha ne’ebé ema ida ne’ebé tenta espresa sira nia sentimentu iha loron domin nian hetan rejeita, hodi hamosu perturbasaun emosionál sira hanesan depresaun ka ansiedade ne’ebé kle’an.

Iha mós istória ne’ebé relasaun depende liu ba simbolizmu Loron Na’in-Feto nian hamosu duni tensaun, porezemplu, bainhira espetativa sira aas liu no hamosu deziluzaun. Iha kazu estremu sira, ema balun sente dezesperadu tanba presaun sosiál atu komemora loron ne’e ho maneira espetakulár, no ida-ne’e bele hamosu risku saúde mentál ka suisídiu. Kazu sira hanesan ne’e fó hanoin mai ita katak, enkuantu domin maka buat furak ida, depende liu ba selebrasaun ida-ne’e bele iha impaktu negativu sira.

Iha parte seluk, iha benefísiu pozitivu barak ne’ebé bele hetan hosi selebra loron domin nian. Ba sira ne’ebé iha parseiru, ohin bele sai momentu ida atu hametin relasaun, selebra domin, no espresa gratidaun ka apresiasaun ba ema sira ne’ebé ita hadomi. Ida-ne’e mós bele sai oportunidade ida atu hadi’a relasaun sira ne’ebé ladún di’ak, hodi hatudu atensaun liután, espresa sentimentu sira, ka fó prezente simbóliku sira.

Selebrasaun ida-ne’e fó oportunidade ba ema atu hatudu afetu ba família no belun sira, hodi fó hanoin mai ita kona-ba importánsia hosi relasaun sosiál ne’ebé saudavel no apoiu ba malu. Tuir loloos, ema barak konsidera loron 14 fulan-Fevereiru nu’udar tempu perfeitu atu habelar laran-di’ak, porezemplu liuhosi atividade sosiál ka karidade nian.

Ikus liu maka enkuantu Loron Valentine nian maka tempu ida ne’ebé signifikativu ba ema barak, importante atu hanoin katak domin loloos la’ós de’it kona-ba fó prezente ka selebra iha data espesífiku ida, maibé liuliu kona-ba apresiasaun no atensaun ne’ebé konsistente iha tempu.

relavante