G-NEWS (REDASAUN) — Lalehan nakukun taka rai, kalohan metan haleu ho nakfera, hatudu katak lakleur tan udan sei tun. Anin nia lian maka’as, anin sente úmidu liu, no atmosfera sente nakonu ho tensaun. Ida ne’e mak momentu ne’ebé natureza fó avizu, katak udan sei mai hamoos anin, rega rai, no fó moris ba ai-horis no ekosistema sira. Udan maka parte ida hosi siklu naturál ne’ebé maka akontese durante tinan millaun sira.
Maibé, iha tempu modernu, ema hetan ona dalan atu hatán ba avizu naturál sira-neʼe iha dalan neʼebé la hanesan. Uza teknolojia laser avansadu, raiu laser tiru ba lalehan hodi manipula dalan kalohan, hodi taka udan ne’ebé kuaze serteza atu monu. Ho naroman ne’ebé maka halo matan-delek, ema koko atu kontrola tempu, hodi halo destiñu natureza nian tuir sira nia hakarak. Saida maka parese hanesan solusaun prátika ida atu evita udan, tuir loloos hanesan símbolu ida hosi ita-nia falta komprensaun kona-ba armonia naturál.
Iha superfísie, ida-ne’e bele parese hanesan inovasaun ida ne’ebé útil. Laiha ema ida maka hakarak atu udan durante eventu importante ida, ka bainhira ita presiza loro-matan. Maibé, se ita hakat liután, impaktu sei ba tempu naruk hosi tipu manipulasaun ida-ne’e maka devastador. Trava udan iha área ida la’ós de’it afeta área ne’ebá. Prosesu hidrolójiku naturál, ne’ebé maka siklu naturál ne’ebé envolve evaporasaun, kondensasaun no presipitasaun, hetan perturbasaun. Saida mak ita halo iha fatin ida, sei iha konsekuensia iha fatin seluk.
Impaktu hosi asaun ida-ne’e ladún bele haree kedas, maibé sei iha impaktu ne’ebé maka’as iha futuru. Hodi tahan udan ho artifisiál, ita manipula ekilíbriu naturál ne’ebé eziste ona durante tinan rihun atus ba atus. Impaktu ida maka aumentu risku ba rai-maran. Bainhira udan la monu iha fatin ne’ebé tuir loloos, rai sei sai maran, bee iha rai-okos sei menus, no ai-horis ne’ebé depende ba udan been sei hetan ameasa. Ida-ne’e la’ós de’it kestaun ida kona-ba inkonveniente temporáriu, maibé kestaun ida kona-ba sobrevivénsia ekosistema ida nian ne’ebé depende ba padraun tempu naturál.
Asaun hanesan ne’e bele influênsia siklu agríkola globál. Rai-maran ne’ebé kauza hosi dezekilíbriu iha udan-been sei fó impaktu ba produsaun ai-horis. Rai ne’ebé la hetan bee natoon sei hamenus produtividade agríkola, ne’ebé iha nia fatin sei afeta seguransa ai-han iha parte oioin iha mundu. Iha área balu, dezastre naturál hanesan rai-maran ne’ebé maka’as bele sai beibeik no maka’as liután. Entretantu, iha fatin seluk, udan ne’ebé la previzível ka derrepente bele hamosu inundasaun ne’ebé estraga.
Uza sala teknolojia ida-ne’e bele mós halo aat liután mudansa klimátika ne’ebé ita hasoru daudaun. Bainhira ita ignora lei natureza nian, ita kria tan dezekilíbriu. Mudansa padraun tempu nian iha fatin ida sei hamosu de’it dezekilíbriu iha fatin seluk. Mundu laʼós mákina ida neʼebé ita bele kontrola tuir ita-nia hakarak. Ita-nia asaun ida-idak iha impaktu ne’ebé boot liu duké ita hanoin, no iha tempu naruk, impaktu ne’e sei prejudika ita hotu.
Teknolojia hanesan ida-ne’e mós reflete vizaun mundiál ida ne’ebé risku atu estraga ita-nia relasaun ho natureza. Bainhira ema sente katak sira bele kontrola tempu ka “hadi’a” fenómenu naturál ho teknolojia, ita hahú lakon respeitu ba maravilha sira natureza nian no ita-nia dependénsia ba ekilíbriu naturál. Duké serbisu ho natureza, ita sai toman liután atu kombate nia, konsidera nia hanesan buat ida ne’ebé bele programa no kontrola tuir ita-nia hakarak.
Iha tempu naruk, se ita kontinua tenta atu kontrola tempu no ignora siklu naturál, ita sei sai kaer beibeik iha lasu ne’ebé ita rasik halo. Ita sei kria dezekilíbriu ekolójiku ida ne’ebé sei susar liután atu hadi’a. Mudansa klimátika sei sai maka’as liután, dezastre naturál hanesan inundasaun, rai-maran no anin-boot sei sai beibeik no estraga liután. Ekosistema ne’ebé maka adapta kleur ona ba padraun tempu partikulár sei hetan perturbasaun, no espésie barak ne’ebé maka depende ba estabilidade ida-ne’e bele sai estintu.
Ikus mai, ita nia asaun sira hodi koko atu submete natureza ho teknolojia provavelmente sei hatudu oinsá frajil ita nia pozisaun iha mundu ida-ne’e. Natureza labele obriga atu halo tuir ita-nia hakarak. Ida-ne’e iha regra no ekilíbriu ne’ebé labele reverte lahó konsekuénsia ne’ebé maka’as. Respeita natureza, la kontrola nia, maka dalan úniku ne’ebé bele lori ita ba futuru ida ne’ebé ekilibradu no sustentável liu. Se ita kontinua lakohi rona natureza nia lian, lalehan metan ne’ebé ita koko atu halai sees bele sai duni sombra ida ba destruisaun ne’ebé ita rasik kria.
Redasaun G-NEWS