G—NEWS (DILI) — Ema ida-idak iha dalan úniku ba nia moris. Balun hetan fasilidade, sira seluk tenke la’o iha dalan maka’as hahú hosi idade ki’ik. Iha Timor Leste, sei iha joven barak mak tenki luta maka’as hodi hatan ba sira nia familia nia nesesidade báziku. Guido das Neves maka ida husi sira.
Iha idade ida ne’ebé maka tenke nakonu ho edukasaun no halimar, nia iha responsabilidade boot atu sai hanesan ai-rin ida ba família. Liuhusi istória ida-ne’e, ita hetan konvite atu mergulha iha realidade sosiál sira ne’ebé ema balun hasoru, enkuantu komprende mós signifikadu firmeza nian hodi hasoru moris.

Iha loron manas ne’ebé maka’as, Guido das Neves hamriik iha estrada ninin iha área tasi-ibun Pantai-Kelapa, Dili. Loron-loron, husi tuku 7 dader to’o tuku 7 kalan, labarik joven ida ne’e husi postu Baguia, Suku Samalari, Baucau, tenke fa’an nuu fresku hodi buka moris.
Nia moris iha loron 18 fulan-Dezembru tinan 2005, Guido nu’udar oan dahaat hosi oan na’in neen iha família simples ida. Nia kompleta nia edukasaun to’o Eskola Bázika Samalari, no iha de’it tempu atu tuir Pre-Sekundária klasse primeiru. Bainhira foin-sa’e sira ho nia idade okupadu buka tuir sira-nia mehi iha eskola, Guido tenke kaer responsabilidade boot ida—sustenta nesesidade uma-laran nian.
Iha lorokraik, naroman atu mout ba nakukun, Guido das Neves, ho oin hamnasa, ko’alia ba G—NEWS, kuarta-feira (29042025) katak, nuu ne’ebé nia fa’an sosa iha munisípiu Manufahi. Nia konta katak, pakote ida ne’ebé nia sosa bele to’o nuu ho fuan 500, ho folin besik $200. Husi ne’ebá, nia bele hetan lukru to’o $130 to’o $140. Loron-loron, nia hetan osan besik $30. La’ós rezidente lokál de’it maka sosa, maibé sosa-na’in sira mós mai hosi ema rai-liur ne’ebé hela iha sidade Dili.
“Dalaruma ha’u kontente se ema ruma sosa. Maibé se laiha ema ida sosa ba loron ida tomak, liuliu iha tempu udan, ha’u sente triste,” dehan Guido ho lian neineik. Se nuu ne’ebé nia fa’an no aat, nia tenke soe no sosa fali nuu foun.

Guido halo tuir rutina ida-ne’e iha fulan haat liubá. Antes ne’e, nia servisu nu’udar asistente projetu iha Munisípiu Vikeke durante fulan ualu nia laran. Maski nia la halo ona serbisu neʼe, ninia espíritu atu sai independente seidauk lakon.
Maioria hosi nia rendimentu haruka ba nia inan-aman, Domingos das Neves no Martinha Mendes, ne’ebé hela iha foho, postu Baguai, ne’ebé dook husi sidade Baucau villa no Dili. Ninia gastu moris liu-liu selu uma nian kada fulan ho $30, no restu hosi ne’e sufisiente atu taka ninia nesesidade sira-seluk durante fulan rua nia laran.
Osan ne’ebé hetan, nia ajuda mós selu edukasaun ba nia alin ida no nesesidade seluk-tan ne’ebé presiza, iha postu Baguai, Baucau.
Guido temi ninia hakarak hahú negósiu, espesifikamente fa’an nuu. Ba nia, ida ne’e hanesan pasu ida ba atu hamrik mesak, no dalan ida atu sai husi presaun ekonómika ne’ebé nia kontinua enfrenta.
“Ha’u hakarak moris ida ne’ebé di’ak liu. Ha’u hakarak nafatin ba eskola, maibé ha’u nia tinan boot liu ona no moe atu tuur iha klase ho labarik ki’ik sira”, nia hatete.
Ho haraik-an, nia hein katak governu no ema ne’ebé iha kapasidade bele fó atensaun no ajuda nia. “Ha’u fiar katak bainhira ita hetan oportunidade no apoiu, ita bele muda ita-nia destiñu”, tenik Guido.
Nia mos husu ba maluk joventude sira atu mantein paz no hadook-an husi konflitu. “Karik iha konflitu, negósiu la la’o. Ami iha difikuldade hodi hetan ai-han”, nia hatete hodi subliña importánsia hosi estabilidade ba dezenvolvimentu ekonómiku lokál.
Guido das Neves hanesan joven ida husi oin lubuk ida husi Timor Leste ne’ebé luta iha limitasaun nia leet. Istória ne’e reflete realidade sosiál ne’ebé família barak iha área rurál hasoru nafatin, maibé hatudu mós espíritu luta nian no esperansa ne’ebé la mate.
Istória Guido das Neves nian reflete retratu ida ne’ebé loos kona-ba maioria joven sira nia moris iha parte remota nasaun nian. Iha simplisidade no limitasaun, iha espíritu ida atu nunka rende ne’ebé sai forte. Esperansa ba futuru ne’ebé di’ak nunka lakon, maski dalan, la’ós sempre moos.
Hein katak istória ida ne’e sei sai espellu ba ita hotu atu bele sensivel liután ba realidade sosiál sira, enkuantu fó mós inspirasaun ba parte barak atu hola parte hodi harii futuru ida ne’ebé justu liután ba jerasaun foin-sa’e Timor Leste nian.

















loading="lazy" />