G—NEWS (TIBAR) — Iha sidade Dili nia barullu ho kareta no motor, no fábrika sira, iha mós istória simples barak, ne’ebé ema ladún tau atensaun, maibé iha válor ida ne’ebé importante tebes ba ema balun, liu-liu populasaun ne’ebé sadere de’it atividade simples ne’e. Istória ida hanesan ne’e mak istória kona-ba Aderito De Jesus Barros, labarik mane ida ne’ebé uza serbisu maka’as maski nia tempu atu estuda.
Aderito hosi suku Lasaun, iha postu administrativu Atsabe, munisípiu Ermera. Agora nia hela iha Tasi Tolu no loron-loron la’o iha dalan hodi halibur besi-rahun no lata uzadu sira. Nia buka moris hosi sasán sira ne’ebé nia halibur ba nia família. Maske serbisu ne’e todan no fo’er maibé Aderito hala’o ho komprimisu maka’as. Ba nia, foti hili besi-rahun hanesan serbisu primáriu atu buka moris, dalan ida atu hatudu responsabilidade iha limitasaun leet.
‘’Ha’u senti triste mai iha Dili tanba nesesidade moris susar tebes hanesan joven ida mai ho edukasaun ida hare ba ita nia nesesidade, tanba iha area rurais edukasaun laiha hakarak ka lakohi tenki halai mai Dili hodi hala’o ha’u nia estudu no aproveita tempu balun hodi buka besitua hodi sustenta nesesidade loroloron ne’ebé presiza oins,á atu sustenta ita nia familia, ne’e mak ha’u nia intensaun mai iha Dili pontu rua hanesan mai iha Dili tanba siénsia, iha foho laiha tanba nesesidade obrigatoriu tenki hala’o ita nia moris hodi la’o ba hili besitua iha Dili laran”.
Inisiu alin bolu hosi foho mai Dili ha’u lahatene mai atu halo saida entaun alin dehan ita ba Dili hodi buka moris besitua tanba nesesidade obriga lalakon vontade’’. dehan Aderito Dejesus Baros iha Tibar
Serbisu ne’e todan no fo’er, maibé Aderito aguenta ho determinasaun ne’ebé la kolen. Serbisu maka’as, maski fó rezultadu uitoan de’it, hatudu nafatin luta ema nian ba sobrevivénsia. Ba Aderito, hili besi-rahun no lata sira bele haree hanesan iha simplesidade, maibé iha ne’ebá maka hetan valór moris nian katak esforsu hotu, maski ki’ik oinsá, bele ajuda sustenta família ida no mantein dignidade iha susar laran.
‘’Ha’u mai primeira iha Dili hela iha tasi tolu hodi hala’o atividade negósiu ha’u nia intensaun mai iha ne’e hili dalan rua se naran sai iha nivel universitáriu entaun ha’u kontinua eskola no hala’o negósiu selasai ha’u nafatin hili besitua ohin loron”.
Aleinde serbisu iha loron, Aderito mós kontinua nia prosesu aprendizajen. Iha kalan, nia fila fali ba dalan hodi halibur besi-rahun. Tempu kalan maka prefere liu tanba ne’e hakmatek liu no permite liberdade liu ba movimentu iha Dili laran. Lata sira ne’ebé soe iha loron sai hanesan fonte subsisténsia nian iha kalan, sinal ida ba nia perseveransa ne’ebé la nakdoko maski iha limitasaun.
Ha’u iha inisiativa harii kios menus hela tanba esforsu rasik hosi lata ne’ebé hili tau hamutuk hodi loron atividades hari kios ne’e maibé mininu mikro negósiu kuandu iha rua seida ita hili ida ida tenki deskansa tanba edukasaun liaha limitasaun ba sese de’it defende ba ita nia nesidade de’it”.
“Hosi defamasaun ba ami realidade dalaruma ita hili ema mai soe hakribi ne’e laiha buat ida ne’e mak ita nia moris lakoi lakon vontade tanba moris sentimentu ema humanu mak lahanesan balun iha balun laiha buat rua ne’e semre la’o hotu hosi rendimentu hili besitua nia folin $.5 cent ne’e la sufisiente ba ita nia an, satan ba familia ne’e susar oituan ‘’. Aderito nia haktuir.
Nia husu ba governu, “tau planu di’ak hasai povu hosi vulneravel maski la’ós ha’u mesak maibé reprezenta sira hotu hotu Ita vulnerável, primeiru labele lakon vontade, ita nafatin luta, husu ba juventude sira nafatin defende ida-idak nian maibé hili dalan mak ida ne’e”.
Diretór ezekutivu Forum ONG Timor Leste (FONGTL) Inocêncio de Jesus Xavier hateten iha ona politika nasionál ba ema vulneravel sira ne’ebé iha ona ministerio solidaridade social maibé orsamentu seidauk hatudu planu anual loloos, tuir nia, dadus anterior hosi Organizasaun sira kuaze populasaun rihun 45 mak presiza toma atensaun Hosi governu“ ita iha ona politika nasionál ba ema vulneravel sira ne’ebé iha ona Ministerio Solidaridade social no inkluzaun soke orsamentu ne’ebé mak ba ita nia maluk sira nemak sedauk hatudu iha realidade lolos tamba planu annual sira,hau laiha fixa ba orsamentu sira maibé hau serbisu besik liu ho ema vulneral sira hanesan RHTO, ADMTL, Feto Esperansa No Defisiensia Sira Seluk ne’ebé iha difukuldade ba bareira sira para oinsa governu precisa tau atensan nomos barak mak sedauk rejistradu hanesan ema ho defisiensia, ita nia maluk defiseinsia balun sei dudu karosa hodi hili lata aat iha lixeira sira, balun defisiensia fisika”. hateten Director ezekutivu FONGTL Inocencio De Jesus Xavier
Inocêncio deklara Governu apoiu sociedade sivil liu hosi serbisu advokasia gabineti apoiu sociedade sivil maibé la sufisiente tamba nee husu parte relevante atu apoiu “Saida Mak sociedade bele halo? Sociedade sivil nia advokasia mak governu fo ba ami ho orsamentu liu hosi gabineti apoiu Sociedade sivil bele apoiu tuir kbiit maibé ba Ministeriu ne’ebé iha kompetensia hansn MSSI nian bele hare tamba dala ruma ferik no katuas sira ne’ebé hili lata nee mos bele luta nain hotu maibé tamba la eskola entaun sira tenki hili dalan ida hodi atende nesesidade liu-liu mos ba labarik joven futuru nasaun nian tenki fo orsamentu apropriado sira.” Deklara Inocencio
Istória Aderito De Jesus Barros nian ilustra katak perseveransa no serbisu maka’as la’ós sempre mai hosi luxu, maibé hosi korajen atu hasoru realidade moris nian. Hosi besi-rahun lubun ida no lata uzadu sira, nia hatudu katak esforsu onestu hotu-hotu iha valór umanu ne’ebé klean. Iha ninia simplisidade, Aderito reflete luta sira hosi ema barak ne’ebé luta nonook hodi mantein moris ida ne’ebé dignu.

















loading="lazy" />