Parte II: Abuzu podér iha PNTL—ameasa iha futuru ba investigasaun kazu sensivel hosi ofisiál polísia nia família

Hakerek-Na’in: Amito Qonusere Araújo Hela-fatin: Laletek Puasoru, aldeia Chai, suku Loré postu Loré munisípiu Laútem Númeru kontaktu: +67077639282 / e-mail: amitortl@gmail.com

banner 120x600
91 Views

G—NEWS (OPINIAUN) — Ameasa institusionál ba futuru

Ameasa sira ba instituisaun polísia nia futuru iha kazu sira hanesan ne’e sériu tebes no presiza haree didi’ak. Ameasa prinsipál ida maka erozaun potensiál ba konfiansa públiku nian iha polísia. Konfiansa públiku iha instituisasun ne’e, aplikasaun lei nian maka fatór xave ida hodi mantein seguransa no orden. Karik públiku sente katak desizaun ne’ebé polísia halo hetan influnsia hosi relasaun pesol ka interese família hosi lider polísia ida nian, ida-ne’e bele estraga instituisaun nia integridade. Públiku bele hahú dúvida kona-ba objetividade hosi asaun polísia nian, ne’ebé ikusmai bele hamenus sira-nia apoiu ba instituisaun ne’e.

banner 325x300

Aleinde ne’e, konflitu interese maka ameasa ida ne’ebé maka real tebes. Bainhira xefe polísia nian estabelese organizasaun ida ne’ebé envolve iha asuntu ne’ebé relasiona ho kna’ar polísia nian, hanesan polítika seguransa ka aplikasaun lei, ida-ne’e loke oportunidade ba influénsia pesoál atu afeta desizaun importante ne’ebé tuir loloos bazeia ba objetividade no interese públiku. Asaun ka polítika sira ne’ebé polísia foti bele fó prioridade ba interese pesoál ka organizasionál duké interese sosiedade ka justisa ne’ebé tenke hetan protesaun.

Parte I: Abuzu podér iha PNTL—ameasa iha futuru ba investigasaun kazu sensivel hosi ofisiál polísia nia família

Ameasa seluk ne’ebé presiza tau matan ba mak politizasaun instituisaun polísia nian. Nu’udar instituisaun ne’ebé tuir lolos neutru no independente, involvimentu lider polísia nia família iha organizasaun ne’ebé iha ajenda sosiál ka polítika partikulár bele halo polísia sai lasu iha influénsia polítika ne’ebé estraga nia objetividade. Se ida ne’e la rezolve kedas, polísia bele sai instrumentu polítiku ida, ne’ebé la’ós de’it estraga instituisaun nia reputasaun maibé mós hafraku ninia funsaun hodi hala’o lei ho justu no lahó favoritizmu.

La’ós ne’e de’it, iha mós ameasa ba estabilidade interna polísia nian. Tensaun sira bele mosu iha instituisaun ida nia laran bainhira ofisiál polísia sira sente katak desizaun importante sira la bazeia ba meritokrasia ka abilidade profisionál, maibé bazeia ba relasaun pesoál ka besik ba líder sira. Ida-ne’e bele hamosu divizaun internu, hamenus morál, no ikusmai estraga dezempeñu jerál forsa polísia nian. Laiha estabilidade interna, instituisaun polísia sei susar atu hala’o nia kna’ar ho efetivu no efisiente.

Ameasa sira ne’e hotu lori ba pontu ida: karik la iha medida prevensaun ne’ebé klaru no rigorozu, integridade no kredibilidade forsa polísia nian bele hetan ameasa, ne’ebé ikus mai bele afeta instituisaun ida ne’e nia dezempeñu iha futuru. Tanba ne’e, importante atu mantein polísia haketak hosi influénsia pesoál ho pozisaun aas atu nune’e sira bele kontinua hala’o sira-nia kna’ar ho justu no independente.

Ameasa ba investigasaun iha kazu sensivel

Ameasa ba investigasaun iha kazu sensivel ne’ebé bele mosu hosi estabelesimentu organizasaun ida hosi xefe polísia nia feen ne’e sériu tebes. Bainhira lider polísia ida envolve iha situasaun ida iha ne’ebé nia família harii ona organizasaun ida ne’ebé bele iha ligasaun ho polítika polísia nian ka kestaun ne’ebé relevante ba serbisu polísia nian, ida-ne’e bele hamosu ameasa potensiál lubuk ida ne’ebé bele prejudika ba integridade no lala’ok di’ak investigasaun nian iha kazu ne’ebé sensivel.

Ameasa prinsipál ida maka impaktu ba independénsia investigasaun nian. Iha kazu sensivel hanesan korrupsaun, violasaun direitus umanus, ka kazu violénsia ne’ebé envolve ofisiál aplikasaun lei, investigasaun tenke hala’o ho objetivu, lahó intervensaun hosi parte ruma. Bainhira xefe polísia nia feen estabelese organizasaun ida ne’ebé bele envolve iha kestaun ne’ebé sai preokupasaun ba polísia, iha posibilidade katak sira ne’ebé envolve iha investigasaun bele hetan influénsia hosi relasaun pesoál. Influénsia ida-ne’e bele akontese diretamente, porezemplu liuhosi tentativa atu influensia lala’ok investigasaun ida nian, ka indiretamente, liuhosi kria deskonfiansa iha objetividade instituisaun polísia nian bainhira trata kazu sira.

Aleinde ne’e, iha potensiál ba atrazu ka terminasaun investigasaun sira ne’ebé bele hetan influénsia hosi interese pesoál ka família nian. Karik organizasaun ida ne’ebé harii hosi lider polísia nia feen iha ligasaun polítika ka sosiál ne’ebé forte, polísia bele sente presaun atu hapara ka atraza investigasaun ba kazu sensivel sira atu nune’e bele proteje organizasaun nia reputasaun ka mantein ligasaun besik ho parte balun. Ida ne’e konserteza sei sobu prinsípiu justisa nian, tanba autór krime ka violasaun sira ne’ebé tuir lolos hetan investigasaun bele halai sees husi prosesu legál ne’ebé tuir loloos sira tenke hasoru.

Abuzu autoridade sai mós ameasa boot ida iha kontestu ida-ne’e. Líder polísia ida ne’ebé iha família ne’ebé envolve iha organizasaun ida bele abuza sira-nia pozisaun hodi fó protesaun ba organizasaun ka ninia membru sira, maski sira envolve iha aktu kriminál sira. Porezemplu, se investigasaun ida kona-ba kazu sensivel ida lori ba membru hosi organizasaun ida ne’ebé harii hosi lider polísia ida nia feen, iha posibilidade katak lider ne’e sei uza ninia influénsia hodi kontra investigasaun ka fó protesaun ba indivídu sira ne’ebé tuir loloos sei hetan investigasaun.

Aleinde ne’e, persesaun públiku kona-ba injustisa iha aplikasaun lei mós bele mosu. Se públiku sente katak investigasaun ba kazu sensivel sira la hala’o ho justu no transparénsia, ida-ne’e bele hamenus konfiansa públiku nian ba instituisaun polísia. Maski laiha influénsia direta ba investigasaun, deskonfiansa ida-ne’e bele dezenvolve tanba de’it relasaun entre xefe polísia ho organizasaun ne’ebé nia família harii. Persepsaun katak iha influnsia esterna iha prosesu investigasaun bele estraga polísia nia kredibilidade no hamenus sira-nia efetividade hodi halao sira-nia kna’ar.

Nune’e, ameasa ba investigasaun sira iha kazu sensivel ne’ebé bele mosu hosi estabelesimentu organizasaun ida hosi xefe polísia ida nia feen ne’e real tebes. Atu garante katak prosesu investigasaun nafatin objetivu no justu, importante ba polísia atu mantein separasaun rigorozu entre kna’ar profisionál no atividade pesoál ka familiár. Fiskalizasaun independente no mekanizmu transparénsia iha foti desizaun investigativu nian mós krusiál atu mantein integridade no kredibilidade investigasaun nian.

Ezemplu Kazu iha Nasaun Seluk

Dala barak, bainhira xefe polísia ka funsionáriu ho pozisaun aas seluk envolve iha estabelesimentu ka apoiu ba organizasaun ida ne’ebé hala o hosi nia família, ida-ne’e la ós de it risku atu kria konflitu interese, maibé bele mós uza hodi hametin família nia kbiit no influénsia. Iha kazu balun iha nasaun sira seluk, ida-ne’e hamosu manipulasaun ba investigasaun ba kazu sensivel, iha ne’ebé ofisiál polísia nia família uza ona sira nia pozisaun hodi influensia rezultadu investigasaun ka obstrui investigasaun ba kazu ne’ebé envolve ka ema sira ne’ebé iha ligasaun ho sira nia organizasaun.

Porezemplu, iha kazu balu iha nasaun sira ne’ebé sei dezenvolve hela, iha ne’ebé instituisaun judisiariu sei frajil, dala barak líder polísia ka ofisiál ho pozisaun aas iha influénsia boot, tantu iha área legál no polítika. Bainhira sira-nia membru família estabelese organizasaun ka envolve iha atividade sosiál ka polítiku ne’ebé iha ligasaun ho polítika polísia nian, dala barak organizasaun sira-ne’e sai hanesan meiu ida atu hametin sira-nia podér fora hosi kontrolu legál ne’ebé efetivu.

Iha kazu ida iha Áfrika Leste, porezemplu, xefe polísia ida ne’ebé nia feen envolve iha organizasaun naun-governamentál ida ne’ebé serbisu iha área direitus umanus hetan katak nia uza ninia família nia pozisaun no influénsia hodi suprime investigasaun ba kazu sira ne’ebé envolve korrupsaun iha forsa polísia. Relatóriu oioin fó sai ona katak investigasaun ba ofisiál aas ne’ebé deskonfia envolve iha prátika korrupsaun hetan atrazu ka até monu tanba influénsia ne’ebé ezerse hosi sira nia família liuhosi organizasaun. Ida ne’e halo prosesu aplikasaun lei la la’o ho justu no estraga integridade sistema polísia nian.

Ezemplu seluk bele hetan iha Europa Leste, iha ne’ebé ofisiál ho pozisaun aas ne’ebé nia família envolve iha negósiu ka organizasaun sosiál iha abilidade atu uza ligasaun sira-ne’e hodi proteje membru família ka indivídu ne’ebé iha ligasaun ho sira nia organizasaun. Iha kazu balu, ida-ne’e kria rede ida ne’ebé impenetravel tebes, ho investigasaun ba kazu boot sira hanesan abuzu podér ka violasaun direitus umanus ne’ebé dala barak hetan difikuldade ka interrupsaun tanba presaun hosi sira ne’ebé iha podér polítiku no sosiál.

Bainhira família hosi ofisiál aplikasaun lei nian envolve iha organizasaun ida ne’ebé iha influénsia sosiál ka polítika boot, ida-ne’e la’ós de’it risku atu afeta independénsia investigasaun nian, maibé mós iha potensiál atu uza hodi hametin podér família nian. Iha kazu sira-ne’e, prosesu investigasaun ba kazu sensivel dalabarak hetan perturbasaun, tanba presaun direta ka tanba ezisténsia rede podér nian ne’ebé proteje indivídu balu.

…….kontinuasaun ba parte III……..

relavante