G—NEWS (REDASAUN) — Klaru! Istória ida-ne’e bele hahú hodi deskreve konversa ida entre ema oioin ne’ebé mai hosi nasaun oioin iha Europeia. Ema ida-idak iha istória úniku kona-ba sira nia estilu moris iha ne’ebá, hosi kultura ba toman loroloron nian ba sira nia hanoin kona-ba moris modernu.
Sidade metropolitana, ho nia luxu no modernidade tomak, sai ona sentru ba ema barak nia mehi no ambisaun sira. Iha lalehan nia barullu nia okos, iha edifísiu boot sira nia leet no naroman neon ne’ebé nabilan, sidade boot sira oferese moris oioin—luxu, divertimentu, no oportunidade sira ne’ebé parese laiha limite. Sidade ida-ne’e, ho nia estilu moris ne’ebé lalais, dada ita ho prazer momentu oioin ne’ebé parese promete ksolok instantaneu.
Maibé iha ida-ne’e nia kotuk, iha parte seluk ne’ebé dala barak ema la haree—sorin ida ne’ebé nakonu ho tentasaun no lasu sira. Moris ida ne’ebé maka kona-ba buat instantaneu sira, lahó konsiderasaun ba konsekuénsia sira, bele lori ita ba dalan ida ne’ebé nakonu ho risku. Iha sidade ida-ne’e ne’ebé ema dehan nakonu ho oportunidade sira, ema barak maka dadur iha rutina ida ne’ebé bele halakon buat hotu—bele tempu, enerjia, ka osan.
Iha sidade boot ida, iha ne’ebé ema hotu halai atu buka moris—karik rikusoin, estatutu sosiál, ka ksolok de’it—estilu moris ne’ebé lalais ne’e bele halo ita haluha saida maka importante duni. No ba ema balun, ida-ne’e hotu bele tun ba halo opsaun sira ne’ebé sala: foti dalan badak sira, buka ksolok momentáneu, no ikusmai monu ba lasu ida ne’ebé susar atu sai.
Sidade London, Oxford, no sidade seluk rai Ingletera, ho nia luxu ne’ebé di’ak liu ita nia hakarak, maka fatin ida ne’ebé maka kativa ema ne’ebé maka mai. Sidade ida ne’ebé nakonu ho edifísiu aas no dalan ne’ebé nunka hakmatek, parese oferese oportunidade ne’ebé laiha limite ba sira ne’ebé brani atu buka tuir sira nia mehi. Maibé iha sorin seluk, sidade ida-ne’e ne’ebé la sempre vizivel—sidade ida ne’ebé bele trava ema naran de’it, lori sira ba abismu destruisaun nian ne’ebé susar atu komprende to’o tarde liu. Sidade ida-ne’e bele sai lalehan ba ema balun, maibé mós infernu ba sira ne’ebé lakon kontrolu.
Moris ne’ebé dadur laran
Hanesan ema barak seluk, mane ida ne’ebé hela iha sidade metropolitana ida-ne’e inisialmente mai ho esperansa boot. Nia serbisu maka’as, hanoin katak ho esforsu uitoan tan, moris di’ak ida sei mosu duni ba nia. Maibé, hanesan dala barak akontese, tentasaun sidade nian manán nia, no ho tempu, nia moris hahú muda ba diresaun ne’ebé nia la espera. Kazinu no mákina slot sira sai hanesan nia dalan ida atu halai sai—dalan badak ida ne’ebé parese promete luxu instantaneu. Kada vez nia hatama osan-besi ida ka hanehan botaun ida, nia sente hanesan ksolok no rikusoin hein hela besik. Maibé realidade hatete buat seluk.
Hanesan ema barak ne’ebé maka kaer iha estilu moris sidade boot nian, nia hahú sente lakon kontrolu. Osan ne’e lakon lalais tebes, no depois mosu arrependimentu ne’ebé mai tarde liu. Nia sai hosi kasinu ho pasu sira ne’ebé la serteza, estrese ne’ebé hale’u nia hanoin. Iha dalan ne’ebé movimentadu, nia la’o mesak—hanesan mundu ne’e boot liu no laiha ema ida maka preokupa ho nia. Sidade ne’ebé tuir loloos moris no enerjétiku agora sente hanesan buat ruma prega nia, mundu ida ne’ebé derepente sente mamuk no halo tauk.
Nia koko atu hakalma nia-an hodi ko’alia ba nia-an rasik, hodi hananu iha dalan klaran. “Tanba saida maka ha’u beik tebes…” nia lamenta ho lian neneik. “Tanba de’it esperansa mamuk, ha’u bele lakon buat hotu. Saida maka ha’u buka?” Nia baku lata mamuk ida ne’ebé maka nakfera iha trotoar leten, la’ós tanba nia hirus, maibé tanba ida-ne’e maka buat úniku ne’ebé nia bele kontrola. Nia hakat sira kontinua la’o ba oin, maibé bainhira nia la’o dook liután, sentimentu arrependementu ne’ebé maka’as liután ne’ebé maka prega iha nia kabun.
Maski atu sosa kafé—buat ida ne’ebé uluk halo nia sente di’ak uitoan—nia laiha kbiit ona atu sosa ida-ne’e. Saku ne’e mamuk. Nia tenke la’o ba uma, no iha nia hanoin nia imajina nia dívida sira ne’ebé aumenta. Nia belun no família sira hotu ne’ebé maka baibain iha ne’ebá atu ajuda, agora laran-rua atu hatán ba mensajen sira iha WhatsApp ka Messenger. Tauk katak nia sei husu osan, tauk nia sei monu fali ba lasu hanesan. No bainhira fulan oin nia saláriu to’o, buat hotu akontese fali. Osan ne’ebé foin simu sei lakon fali iha instante ida nia laran hodi taka lakon ne’ebé nia halo. Nune’e maka moris iha sidade boot ida: buat hotu bele muda iha instante ida, no dala barak ita la preparadu atu hasoru realidade ne’ebé maka’as.
Avisu ida ba ita hotu
Istória ida-ne’e la’ós de’it kona-ba ema ida, maibé kona-ba ita hotu. Iha moris ida ne’ebé nakonu ho tentasaun no oportunidade ne’ebé parese sura labele, fasil atu hetan kaer iha lasu ida ne’ebé laiha rohan. Sidade ida-ne’e, maski oferese buat hotu ne’ebé ita mehi, bele mós sai hanesan armadilha mortál ba sira ne’ebé lakon kontrolu.
Ita hotu tenke kuidadu. Keta husik ambisaun ka hakarak momentu taka ita-nia haree kona-ba saida maka importante duni. Sidade ida ne’ebé parese nakonu ho esperansa bele nakfilak ita ba ita-nia an uluk. Mai ita labele sai vítima ba kaan-teen no esperansa mamuk sira.
Istória ida-ne’e maka reflesaun ida hosi realidade ne’ebé bele akontese ba ema ne’ebé maka dadur iha estilu moris metropolitanu nian—estilu moris ida ne’ebé maka lais ne’ebé maka mimoza ita ho luxu sira ne’ebé maka bosok. Iha mundu ne’ebé parese fó buat hotu, fasil atu lakon ita-nia an, hodi sakrifika matenek ba gratifikasaun momentánea. Maibé, ita tenke hanoin katak opsaun hotu-hotu iha ninia konsekuénsia. Keta husik ita-nia an sai vítima ba estilu moris ne’ebé nakonu ho tentasaun no lasu.
Moris la’ós jogu ida ne’ebé maka bele manán de’it ho sorte. Ita presiza kuidadu no matenek liután iha pasu ida-idak ne’ebé ita halo. Keta husik kaan-teen ka esperansa mamuk sira kontrola ita. Bainhira de’it ita hetan kaer iha opsaun ruma ne’ebé parese fásil ka di’ak, hanoin katak ita-nia futuru depende ba desizaun ne’ebé ita halo ohin. Keta husik ita-nia an monu iha sírkulu ida ne’ebé laiha rohan. Envezde, antisipa ho matenek, hanoin kona-ba pasu ida-idak, no kontrola nafatin ita-nia moris atu labele sai vítima ba mundu ne’ebé nakonu ho iluzaun.
Sai matenek hodi hasoru tentasaun. Keta husik metrópole—ho nia atrasaun hotu-hotu—kontrola ita-boot nia moris.
Redasaun G—NEWS